sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

KT: Cora eksyy (paljon kuvia)

Heii ja kiitos neljännelletoista lukijalleni (: Nyt saatte lukea 42 kuvaisen tarinan, jossa ollaan piilosilla. Puhe tapahtuu ''-merkkien välissä, ajatukset tällä samaisella fontilla. Hahmon/nuken ollessa yksin en ole lisännyt ajatusten perään esim. Silva pohti. Vaan ajatus ilmaistaan pelkällä lauseella. Hiljaisen puheen ilmaisin tällä kertaa '' merkkien välissä ja pienimmällä fontilla ''eli näin.''
                                                Cora ja Silva viettävät kesäpäivää lepäillen.
                                         Yht'äkkiä Cora saa hyvän idean.
                                        C:''Leikittäiskö piilosta? Se on mun lempileikki.''
                                         S:''M-mtä..? Aa, leikitään vaan.''
                                           C:''Okei. Mä meen piiloon, laske sä sataan.''
                                           S:''Lasken,lasken.''
                                             Ja niin Cora lähti.
                                            S:'' Yksi, kaksi, kolme neljä, viisi....''
                                              No niin, nyt pitää löytää joku hyvä piilopaikka.
                                             Tonne mä en mahdu, jatkan matkaa.
                                            Tonne on liian hankala päästä..
Täältä Silva näkee mut heti.

Sillä välin:
 
S:''...18,19..zzz''*nukahtaa*

Täydellisen piilon etsintä jatkuu:
Tuoltakin se löytää mut nopeesti.

Tätä paikkaa voin harkita..
Jos kävelen tästä niin oon tarpeeks kaukana.
Täältä löytyy ainakin ruokaa, mutta jatkan matkaa!

Jonkin ajan kuluttua:
Kohta piiloudun, kun oon ylittänyt tän niin oon kaukana.
Vähän matkaa vielä..
Kesken matkan Coralle tuli kylmä.
Hän päätti jatkaa matkaa juosten lämmetäkseen.
Lopulta hän kaatui väsyneenä maahan.
Sitten Cora tajusi, että oli jo liian kaukana. Silvakin etsisi jo.
Cora nousi ylös lähteäkseen takaisin, muttei muistanut kummasta suunnasta oli tullut.
Pelko kouraisi pienen Dalin vatsanpohjassa. Paniikki iski. Missä hän oli?!
Sitten Cora keksi kiivetä näkemälleen kivelle.
Tuolta pystyn varmasti tähystämään.
Ja niin Cora koitti bongata Silvan.
Katseltuaan hetken Cora keksi reitin, jota menisi takaisin.
Hän oli nimittäin nähnyt sen puun latvan, jonka alla viltti oli.
*Hyppää/valuu alas kiveltä.*
*tömps*

                                      
Ääni väristen: ''Heippa herra Kivi! Kiitos avusta.''

Pitkän ajan kuluttua:
Tuolla on vihdoin se puu..ja Silva. Pelastuin!
C: ''Silvaa!'' *juoksee*
C:''Silvaaaaaa!''
Silva kuulee unen läpi etäisesti huutoa.
C:''Silvaaaa!'' *hyppää*
*herää* S: ''Häh..?  Tai siis..ysiysi,sata!''
*tumps*
Silva halaa Coraa.
C:''Hetkinen..sanoit sä sata!?'' *riistäytyy irti Silvan otteesta.*
C:''Laskit sä nyt VASTA sataan!!?''
*Silva nousee*
S:''Juu, en ehtinyt vielä mennä etsimään. Enkä varsinkaan nukkunut.. Miksi kuulostat noin hysteeriseltä? Oliko jokin hätänä?''
C:''Hysteeriseltä? E-ei mikään ollu hätänä..''
Toi ei ees ettiny mua ja mä pelkäsin kuollakseni eksyneeni.
S:''No sepä hyvä. Mitäs nyt tehdään?''
*Cora heittäytyy Silvan syliin.*
C:''En tiiä muttei enää koskaan leikitä piilosta! Jooko?''
S:''Okei? Ei leikitä, mutta eikös se ollut juuri lempileikkisi.''
C:''...''

Siinä oli sitten se pitkä kuvatarina :D Tai ainakin pisin tähän mennessä ja pisin postauskin tämä oli. Toivoisin kommentteja ja mielipiteitä tästä :)
Kiitos, kun jaksoitte katsoa!

Noki-chan & linssiludet






2 kommenttia:

LAURI kirjoitti...

Awws. Huomasin kannustavani Coraa mielessäni koko tarinan ajan x) Silvan asu on tässä aivan mahtava, siitä tulee jotenkin mieleen jonkun parapara-tanssiryhmän asu.

Noki-chan kirjoitti...

Kiitos kommentista. Cora kiittää kannustuksesta :D Ja kiva jos tykkäsit Silvan asusta.