sunnuntai 4. syyskuuta 2011

KT: Pelastus (jatkoa edelliselle)

Heiiiij! Tässä tämä lupaamani ja kauan mainostamani postaus. Kyseessähän on se, jossa nyt sattuu ja tapahtuu. >8D Olin muuten Traconissa ja, kun kukaan ei halunnut oikeen kuvia (kysyin yhdessä postauksessa) niin enpä niitä räpsinyt sen vertaa, että tänne pistäisin. Meno  oli mahtava! <3 Tarinaan:

                                                               Jäi siihen mihin edellinen loppui:
C:''Hei, kuulitko sä äsken huutoa? Mä en eka kuullu..''
A:''En.''
C:''Nyt joku huutaa taas!''
A:*Kuuntelee*
C:''Se tulee tuolta päin!''
A:''Sinne siis..''
*Sankarimme suuntaavat kohti ääntä.*
                                                               Pian, nuket istahtavat:
A:''Nyt se sitten lakkas se ääni.''
C:''Nii..''
A:''Olin kyllä kuulevinani sen tästä läheltä. Ehkä tuolla alhaalla..''
*Kurkistus.*
A:''Jep, oisko toi Silva?''
C:''Ei se oo. Silvalla on erilaiset hiukset.''
A:''Totta, mutta oli sillä lähtiessään samanlaiset vaatteet.''
A:''Oli kuka hyvänsä nii ei se tonne voi jäädä.
Tuoltahan ei pääse pois.''

A:''Mitäs mä keksisin? Hetkonen, tuolla olis köyttä..''
*Kehittelee ideaa.*
*Alec hakee köyden.*
A:''Allright, mä menen alas tällä köydellä ja pelastan ton Pullipin. Laita jotain tän painoks, etten putoa ite alas.''
C:''O-okei.''
A:''Mitä ikin käykään, et siirrä tota painoa pois köydeltä.''
C:''Okei, oo varovainen.''
A:''Joo.''*Lähtee laskeutumaan.*
*Tömps.* 

S:''Oh, vihdoin pelastun.''
A:''Tartu mun käteen. Autan sut ylös.''
S:''Jalkani eivät kanna. Olen ollut täällä jo päiviä syömättä yms.''
Niinpä Alec auttaa Silvan reppuselkään.
A:''Koitetaan nyt vaan päästä ylös.''
*Hidas ja vaivalloinen kiipeäminen alkaa.*
Vihdoin nuket pääsevät ylös ja Silva horjahtaa Alecin selästä alas, niinpä Alec kaatuu melkein hänen päälleen.*
*Pyyhkii hikeä otsaltaan.*
S:''Kiitos.''
C:*Kuiskaa.*''Edelleenki sillä on erilaiset hiukset.''
A:''Eipä mitään. Kertositko kuinka saatoit jättää meiät?
Sait melkein Dalin itkemään huolesta!''
S:''A-anteeksi.''
A:''Tuo ei ollut mikään syy! KERRO, SILVA!''
C:''Ä-älä huuda Alec.'' ;___;
S:''Ei ole mitään kerrottavaa.
En oikeastaan tiedä.''
A:''Kai sulla nyt joku syy oli! Se mitä kerroit mulle vahingossa ei oikeuta karkaamista. Silva älä nyt oo tyhmä.''
S:''Oikeasti en tiedä.''
S:''Hetkinen, sanoitko, että nimeni on Silva?
Sepä hienoa, että tunnette oikeasti mut. En vaan muista.
Heräsin tuolla kuopassa, varmaan putosin ja menetin muistini.''
A:*JÄRKYTYS.*
C:''Mä tiesin ettei se oo Silva!'' TT____TT

Kai joku nyt edes tykkäsi tästä? Kommentteja pyydän. :--3 Jatkoa tulee, muttei suoraan tästä kohtauksesta. Silvan tilanne siis pysyy, mutta eri stoorissa.

Noki-chan, pelastuspartio & uhri.

6 kommenttia:

~*~Siri~*~ kirjoitti...

ihana tarina! rupes huolestuttaan silva parka, eläydyn näihin tarinohin aina ehkä vähän liiankin paljon... Tykkäsin =D

Sara kirjoitti...

Että mä tykkään näistä sun tarinoistasi. (: Jännää.. toivottavasti Silva palaa ennalleen.. Alec on taas ihan superkomea ja jos en ole vielä sanonut, niin Silva näyttää hyvältä uudella peruukilla. ^^

LAURI kirjoitti...

>8OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO

Tollanen ilme mulla oli kun tajusin ettei Silva muista mitään.

Ihan viihdyttävä tarina ja joo... odotan jatkoa innolla! Mitäköhän tapahtuu jatkossa x)♥

Noki-chan kirjoitti...

~*~Siri~*~: Kiitos, onhan se hyvä, että joku eläytyy. (:
Sara: Kiitän :3 Ja nuket samaten!
LAURI: Kiits ja saa nähdä mitä tulee käymään. ;)

Miku_6 kirjoitti...

OOOOH !! En yhtään rakasta tarinoitasi tai mitään... pelottavaa, ettei Silva muista mitään. Ja niin, Alec on EDELLEEN ihan syötävän komea poika ! ♥ Aww, et olisi halukas lahjoittamaan sitä mulle ?

Noki-chan kirjoitti...

^ Oeeh, kiitän. (: Totta. Alec kiittää kehuista. o3o Enpä taida. (;