torstai 16. elokuuta 2012

KT: Tyhjyys

Heips! Mites koulujen alku on sujunut? Itselläni on mennyt ihan hyvin. Tämän tarinan kuvasin eilen, mutta nyt tulin sen kirjoittamaan. Tarinan sanoitus on syntynyt lähinnä Price Tagia kuunnellessa, vaikkei tarina siihen mitenkään liitykkään. Tämä on siis jatkoa edellisille kt'ille. Nauttikaas. (:
               
               
                             Kun tapahtuu järkyttäviä asioita yksi ensimmäisiä tunteita saattaa olla tyhjyys.
Sen jälkeen voi tuntea masentuneisuutta, surua..
..ahditusta, neuvottomuutta...
...pelkoa tai unettomuutta.
Yleensä se häviää, kun kaikki palaa ennalleen..

I:''Nyt ne tulee hymyile.''
*Ovi aukeaa.*
I & C:''TERVETULOA KOTIIN!''
S:''Oh! Te.. Tuota, hei.''
I: ?
C:''Tule istumaan. Mä tuon sulle kohta kakkua.''
S:''S-selvä.''
A:''Moi. Kiitti, kun tulit auttamaan Corinnaa.''
I:''Eipä siinä mitään. Minkä takia mun sisareni on pukeutunut kuin joku Tähkäpää?''
A:''No minkä takia sulla on päälläs jostain Seppälän 165 senttisten naisten osastolta viety toppi, Päivi?''
I:''Äh, tää mikään.. Eikun oikeesti Alec.''
A:''Joojoo, kunhan vitsailin. Silva pyysi mua viime viikolla tuomaan ton sairaalalle. Ne lääkärit selitti, että se saattaa olla joku toipumis reaktio. Pukeutua kuten sillon, ku kaikki oli hyvin. Tiiäthän?''
I:''Joo kai. Mennään yläkertaan.''
C:''Pojat meni ylös, joten mä saan tarjoilla sulle ihan ite! Tein tän mansikkakakun Ilja-sedän kanssa. n___n Tässä sulle maistiaispala. Kohta saat mehuakin.''
P:''P-poppy ei tykkää mansikoista.'' ;_____;
C:''Häh..?''
D:''Pää kiinni pentu! Mähän sanoin, että hoidan tän ite.''
C: o____o'
LL:''Rauhotutaas nyt. Kyl me voidaan päästä sopuun tässä asiassa.''
C:*Pudottaa lautasen.*
C:''VELIIII!''*ryntää portaikkoon*
I:''Sit lukion ekana päivänä mä tapasin yhen tyypin ja tajusin, että ehkä mä..''
C:''VELIIIIII!''
A:''Mitä ny? Ilja oli just kertomassa jotain tärkeetä.''
C:''Silva ei halunnu kakkuu, eiku Poppy ei.. Sit Dina..äh..tuu kattooo!!''
A:''Kai se on pakko, kun sun puheesta ei saa selvää. Mikä kiire on? Selitä rauhassa. Corinna!''
..joidenkin sisälle tyhjyys kuitenkin jää.
Joskus se vain leijailee hiljalleen tyhjiin asuntoihin asukkaiden mielistä.

Eipä muuta tälläkertaa. :---) Kommenttia saa laittaa tulemaan, mikäli mieli tekee.

Noki-chan & nuket.

5 kommenttia:

Rana kirjoitti...

Kaksi viimeistä kuvaa ja niiden tekstit <3 Tuli liikittunut olo - niin kaunista ja olin ihastunut kuinka hyvin kuvat sopivat noin kauniisiin sanoihin. Usein kun käy niin että hieno teksti on mutta kuva ei tue sitä lainkaan, mutta tämä oli oikeasti hienoa <3 Ilja näyttää todella yksinäiseltä ja hänestä huokuu sellainen surullinen kylmyyden ja tyhjyyden tunne. Tyhjä sohva on onnistunut elementti ja on hienoa että uskallat käyttää kuvia tarinoissasi, joissa nukkea ei ole.

Kyllähän minä olen kaikki tarinasi lukenut ja sinulla on hyvä taso näissä jutuissa. En ole vielä kertaakaan joutunut pettymään juonikuviohin tai toteutukseen ja kaiken lisäksi yllätät minut todella usein positiivisesti.

Siiri kirjoitti...

Ihana tarina! <3
Niin koskettava! :__;
Mut miks Repesin Dinan kommentille?! :'DD
Luin just sun blogin alusta loppuun (again) ja nautin lukukokemuksesta. :)

www.weheartpullips.blogspot.com

Miku_6 kirjoitti...

yih ;____; oispa pelottavaa jos persoonat vaihtelisivat noin ~! Silva-parka.
Tosi ihana KT jälleen, jatka~

Noki-chan kirjoitti...

Rana: Kiitos ensinnäkin ihanan pitkästä kommentista. <3 Osaa tuollainen piristää. Kiva, että tykkäsit tästä ja, ettei pettymyksiä ole tarinan varrella ilmennyt. En nyt keksi mitään järkevää vastausta, mutta kiitos toistamiseen.

Siiri: Kiitos. Mukava kuulla, että tarinaani jaksetaan lukea yhä uudelleen. Itsekin teen niin toisinaan, jotta muistan kaiken. :')

Miku_6: Kiitos ja noinhan se valitettavasti yleensä menee.

Noki-chan kirjoitti...

Rana: Kiitos ensinnäkin ihanan pitkästä kommentista. <3 Osaa tuollainen piristää. Kiva, että tykkäsit tästä ja, ettei pettymyksiä ole tarinan varrella ilmennyt. En nyt keksi mitään järkevää vastausta, mutta kiitos toistamiseen.

Siiri: Kiitos. Mukava kuulla, että tarinaani jaksetaan lukea yhä uudelleen. Itsekin teen niin toisinaan, jotta muistan kaiken. :')

Miku_6: Kiitos ja noinhan se valitettavasti yleensä menee.