torstai 1. marraskuuta 2012

KT: Lopun alku

Heips! :) Otsikko on turhan dramaattinen tarinaan nähden, muttei parempaakaan juolahtanut mieleen. Älkää pelätkö, en suinkaan ole lopettamassa (mikäli se tuli otsikosta mieleenne). Pahoitteluni hieman kellertävästä valaistuksesta. Tässä tarinassa ei näy ollenkaan Iljaa, kuten usein viime aikoina. Keskitytään enemmän muihin, joten nauttikaa:

Joskus, kun yrittää unohtaa oman surunsa paras keino on miellyttää muita.
Toisilla on parempi olla, kun tietää, että muillakin on kaikki hyvin.
Vähitellen saattaa onnistua unohtamaan surunsa aiheen muiden asioiden tullessa tilalle.
Ne alkavat tuntua arkipäiväisiltä. Aivan kuin mikään ei olisi koskaan ollutkaan toisin.
Joskus voi havahtua tajuamaan asioiden oikean laidan vasta jonkun muistuttaessa.
C:''Veli, musta on kivaa, kun Hakim asuu täällä. Sä oot ilonen, eikä tarvii pelätä niit sivupersoonia.''
A:''...''
Muiden mielestä te olette hyvä tiimi. Miksi sen pitäisi muuttua?

Nykyhetki:
A: Mikäs tää on?''*poimii*
A: Ai tää on mulle. Keneltäköhän?
*avaa kirjekuoren ja istuutuu nojatuoliin*
A: Hyvä herra Carpenter... plaaplaaplaa. Menisivät jo asiaan.
Täten ilmoitamme, että vaimonne etsinnät on lakkautettu...
''Mitä..?''
A: Miks? Miks ihmeessä ne ei kerro minkä takia!? Miten mä jätin Silvan ettimisen vaan poliisin varaan?! Missä vaiheessa se jäi? Vastahan Cathykin käski ja...

Yläkerrassa:

A:''HAKIIIIIM!''
A: *istuu yöpöydälle*
''Hakim. Herääherääherääherääherääherääherää..''*hokee*
Alecin jankutus tuottaa tulosta, sillä Hakim havahtuu hereille.
H:''Kas, olet jo noussut ja pukenut. Huomenta, Shiden.''
A:''Silvan etsintä on lopetettu! Poliisilta tuli kirje. Mitä me nyt tehään?''
H:''....Ala huoli.. Sehan voi tarkoittaa myos sita, etta han on loytynyt. Meidan on parasta menna kysymaan asiasta poliisiasemalta.''
A:''Löytynyt?''
H:''Niin. Morsiamesi saattaa palata kotiin. Minunkin onneni loppuu aikanaan.''

Kiitos vielä kaikille uusille lukijoille ja vanhoillekin! Kommenttejakin on alkanut tulla enemmän ja se jos mikä innostaa aina postaamaan. :)

Noki-chan & nuket.

7 kommenttia:

Rana kirjoitti...

Oi oi Hakim <3 Ilman paitaa... anteeksi XD Olen pikkaisen rakastunut herran tukkaan <3

Kolmas kuva kyllä sai minut iloiseksi. Mielenkiintoinen asettelu ja niin rennon oloinen. Miten ihmeessä olet saanutkin pojat noin luontevasti, vau. Muutenkin jotenkin tajusin tämän postauksen myötä kuinka paljon olet kehittynyt asettelun kanssa.

Hakimin ilme on aikas mahtava tuossa kuvassa, jossa hän havahtuu hereille. Hieman pöllämystynyt, mutta kuitenkin melkein kartalla. Ja aivan omaa luokkaansa on Alecin paljon puhuvat kasvot tuossa toiseksi viimeisessä. Nukkesi ovat kyllä todella ilmeikkäitä ja osaat hyödyntää sitä hyvin.

Mutta voi Hakim ressua T_T On niin surullisen suloinen tuo viimeinen repla. Kauhean ristiriitaiset tunteet minulla, kun pidän Silvastakin ja nyt harmittaa Hakimin puolesta... Halaisitko Hakimia puolestani? Kyllä se siitä Hakim <3

Jesh, mutta loistavaa draamaa taasen.

miruka kirjoitti...

Kiva KT :D

Miku_6 kirjoitti...

No jopas ~~ ! Löytynyt ? Kuolen tähän innostuksen tunteeseen! Jatka, ihminen <3
Hakim. Awww. Ilman paitaa ~

Keksi kirjoitti...

Aaaaaaagh, Alec ja Hakim oli niin söpöjä yhdessä! Jäin kaipaamaan paljpn lisää heitä. ;;__;; Itse en ole juurikaan Silvaa kaivannut (koska todellakin Alec ja Hakim on niin ihana "pari"!!), mutta ihan kiva että hän palaa. :3
... Agh, nyt ärsyttää!! 8D Haluaa lisää poikarakkautta!! >n<"
Joo olen outo. Anteeksi.
Todella hyvä kuvatarina kyllä, nukkejen asettelu on tosi luonnollista ja sujuvaa. (:

Noki-chan kirjoitti...

Rana: Halasin Hakimia ja kiitos meidän molempien puolesta. :)
Kiva kuulla, että kehitystä on huomattavissa posetuksen suhteen. Koitin luoda kuvaan juurikin rennon ja sellaisen arkisen tunnelman.
Itsekin pidin niistä kuvista. Noista nukeista saa tosiaan kivoja kuvia vaihtamalla joskus hieman kuvakulmaa.
Ja kiitos vielä kerran~ Itsellänikin hankava valita joskus kummasta 'parituksesta' pidän enemmän.

miruka: Kiitos.

Miku_6: Löytyihän se. (: Älä nyt sentään kuole ja jatkoin.

Keksi: Kiitos ja eipä siinä mitään outoa ole. Onhan nuo pojat sulosia. Kiva, että Silvan palaaminen silti miellyttää. :D

Noki-chan kirjoitti...

Rana: Halasin Hakimia ja kiitos meidän molempien puolesta. :)
Kiva kuulla, että kehitystä on huomattavissa posetuksen suhteen. Koitin luoda kuvaan juurikin rennon ja sellaisen arkisen tunnelman.
Itsekin pidin niistä kuvista. Noista nukeista saa tosiaan kivoja kuvia vaihtamalla joskus hieman kuvakulmaa.
Ja kiitos vielä kerran~ Itsellänikin hankava valita joskus kummasta 'parituksesta' pidän enemmän.

miruka: Kiitos.

Miku_6: Löytyihän se. (: Älä nyt sentään kuole ja jatkoin.

Keksi: Kiitos ja eipä siinä mitään outoa ole. Onhan nuo pojat sulosia. Kiva, että Silvan palaaminen silti miellyttää. :D

Siiri kirjoitti...

Ihana kuvatarina. <3

www.weheartpullips.blogspot.com